Kohti omaa yritystä

Kuva aarrekarttatyöpajasta.

Kuluva vuosi on lähtenyt paremmin käyntiin kuin uskalsin edes toivoa. Olen päässyt ohjaamaan ensimmäisen ryhmävalmennukseni, perehtynyt parisuhde- ja sinkkuvalmennuksiin, osallistunut useisiin eri webinaareihin ja aloittanut tekemään valmennuksia tuntemattomien asiakkaiden kanssa. Lisäksi olen saanut uskomattoman upeita yhteistyömahdollisuuksia: minua pyydettiin luennoimaan syksyllä psykoterapeuteille sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamisesta asiakastyössä, ja lisäksi Turun Setasta kyseltiin, jos voisin tarjota jonkinlaisia jäsenetuja yhdistykseen kuuluville. Juuri, kun olin alkanut ajatella, että entisestä pääaineestani, sukupuolentutkimuksesta, ei tule olemaan mitään hyötyä valmentajan työssä!

Ryhmävalmennus polttariseurueelle

Ensimmäisen ryhmävalmennukseni osallistujajoukko koostui polttariseurueesta. Osallistujia oli yhteensä kuusi, ja osan heistä tunsin ennestään ja osa taas oli vähän vieraampia. Valmennus alkoi kirjoitusharjoituksella, jonka avulla kartoitimme, minkälaista unelmaelämä voisi olla (tai vaihtoehtoisesti unelmien parisuhde). Sen jälkeen osallistujat saivat leikata lehdistä kuvia, jotka muistuttivat heitä heidän unelmistaan ja tavoitteistaan, ja liimata niitä pahville. Lopuksi pohdimme vielä toisen kirjoitusharjoituksen avulla, minkälaisten väliaskelten avulla tavoitteisiin voitaisiin päästä: Mistä kannattaisi luopua? Mitä olisi mahdollista tehdä toisin? Mikä voisi olla ensimmäinen konkreettinen askel oikeaan suuntaan?

Olen saanut paljon positiivista palautetta sekä ensimmäisestä ryhmävalmennuksestani että yksilövalmennuksista. On ollut mahtavaa nähdä, miten asiakkaat ovat saaneet otettua konkreettisia edistysaskelia, kohdattua pelkoja ja oivallettua, mikä heille on oikeasti tärkeää. Moni on tullut valmennuksiin ajatellen, että tarvittavat edistysaskeleet on otettava hampaat irvessä, pelkoa vastaan taistellen, ja lähtenyt kotiin tuntien, että myös matkan varrella voi olla hauskaa.

Pelon voittaminen sopivien välitavoitteiden avulla

Itse ei aina huomaa, minkälaisia tunteita edistysaskeleiden ottaminen herättää. Mielessä on ehkä seuraava välitavoite ja vahva päätös hoitaa homma äkkiä pois alta, mutta jokin siinä silti tökkii. Pelottaa liikaa, tai jostain syystä ei vain saa aloitetuksi.

Otan nyt esimerkin omasta elämästäni: Heti, kun olin lupautunut puhumaan psykoterapeuteille sukupuolen moninaisuudesta, sisälläni heräsi pelko. Muistin jännittäväni ihan tavallisten opiskelijoiden edessä puhumista, enkä tiennyt, miten voisin nauttia tulevasta tapahtumasta. Voisin kyllä hyväksyä jännitykseni ja hoitaa homman pois alta tunteeni sivuuttaen, mutta en halunnut pakottaa itseäni taas kerran johonkin, johon en ole vielä valmis. Lopulta päätin lähestyä asiaa valmennuksen avulla (toisen valmentajan avustuksella).

Määriteltyäni itselleni seuraavat välivaiheet pelkoni alkoi vähitellen muuttua ihan aidoksi innostukseksi ja kiitollisuudeksi saamastani mahdollisuudesta:

1) Harjoittele läsnäoloa arjessa. Aina kun huomaat miettiväsi etukäteen seuraavia sanojasi, koska jännität, pysähdy hengittämään ja valitse luottaa siihen, että oikeat sanat kyllä löytyvät oikealla hetkellä.

2) Tee pieniä esiintymisharjoituksia (puhun kaverin häissä parin viikon päästä).

3) Poista turhat vaatimukset: keskity siihen, mikä on kaikkein tärkeintä, ja luovu niistä vaatimuksista, joita et pysty täyttämään vielä pitkään aikaan.

4) Hanki lisää rohkeutta tekemällä ryhmävalmennuksia.

5) Palkkaa esiintymisvalmentaja tai pyydä (kokeneemmilta) akateemisilta kavereilta palautetta esityksestä. Tunnista vahvuutesi ja heikkoutesi, ja jälleen kerran, luovu niistä vaatimuksista, jotka eivät ole tällä hetkellä realistisia.

6) Aloita yritysvalmennusten tekeminen. Mene kohti suurempaa ja pelottavampaa yleisöä.

7) Pidä esitelmäsi innostuneena ja itseesi luottaen. Tee parhaasi ja ole samalla armollinen itsellesi.

Mieti, millaisia väliaskeleita sinä voisit ottaa saavuttaaksesi tavoitteesi rennossa mielentilassa, matkasta samalla nauttien.

Valmiiden töiden esittelyä.

Onko uuden projektin aloittaminen vaikeaa? – Näiden kysymysten avulla pääset eteenpäin

Kun jokin tehtävä tuntuu vaikealta, sitä kannattaa katsoa tulevaisuudesta käsin.

LCF Life Coach -koulutuksen alkamisesta on kulunut vasta reilut pari viikkoa, mutta elämäni on saanut nyt jo ihan uuden suunnan. Olen alkanut käyttää oppimaani valmennustekniikkaa valmennettavien lisäksi myös itseeni ja löytänyt sitä kautta valtavasti motivaatiota unelmieni toteuttamiseen ja tavoitteideni eteenpäin viemiseen.

Kysymällä itseltäni muutamia yksinkertaisia kysymyksiä joka aamu, olen onnistunut hahmottamaan, mitkä edistysaskeleet ovat kaikkein olennaisimpia ja minkälaiset ajatukset ovat motivaationi tiellä.

Tiedätte varmaan sen tunteen, kun jonkin projektin aloittaminen ei houkuttele sitten yhtään. Tehtävä saattaa olla ihan mielenkiintoinen, mutta ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on: ”kamalan vaivalloista”. Minulla oli juuri sellainen päivä tänään. Pöydällä odotti englanninkielinen, itse valitsemani artikkeli, johon en halunnut millään tarttua. Ahdisti ajatus hankalien käsitteiden kääntämisestä suomeksi, ja päällimmäinen ajatukseni oli, että tässä menee varmasti koko päivä. Valmennuksista tuttujen kysymysten avulla tehtävä muuttui kuitenkin hetkessä paljon helpommaksi.

Kun kuvittelet ensin lopputuloksen mielessäsi, sinun on helpompi hahmottaa tarvittavat välivaiheet

Olen ohjannut muutaman kerran tuoliharjoitusta, jonka avulla tavoitetta/ongelmaa lähestytään sekä nykyhetkestä että tulevaisuudesta käsin. Valmennettavan istuutuessa ensimmäiseen tuoliin käsitellään sitä, miltä juuri nyt tuntuu, kuinka todennäköiseltä tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa ja minkälaisia esteitä sen tiellä on. Tämän jälkeen valmennettava siirtyy tuolille, joka edustaa tulevaisuutta. Hän kertoo, millainen olo hänellä on, kun kaikki esteet on voitettu, ja miettii, mitä on hänen on täytynyt tehdä onnistumisen eteen.

Kun jokin tehtävä tuntuu vaikealta, sitä kannattaa katsoa tulevaisuudesta käsin. Aloita sillä, että mietit, minkälaiseen ratkaisuun haluat päästä ja miten paljon olet valmis tekemään töitä ratkaisun eteen. Jos tehtävä on sinulle tärkeä, haluat ehkä tavoitella parasta mahdollista lopputulosta, kun taas toisinaan haluat säästää aikaasi ja päätät tyytyä ”riittävän hyvään” tulokseen. Päämäärän asettamisen jälkeen voit kysyä itseltäsi, mitä sinun on täytynyt tehdä onnistuaksesi. Voit vaikka miettiä erikseen, minkälaisia vaihtoehtoja sinulla on ja mihin niistä olet todella valmis tarttumaan.

Oma ratkaisuni oli lopulta aika helppo. Oivalsin, että ensimmäisessä vaiheessa ei ole tarpeen suomentaa vaikeita käsitteitä, ja voin ihan hyvin tehdä muistiinpanot englanniksi. Riittää, että kirjoitusvaiheessa suomennan tarkasti kaikki ne lauseet, joita tulen oikeasti käyttämään. Projekti tuntui hankalalta, koska vaadin itseltäni liikaa kerralla. Katsoin asioita kiireen tunteesta käsin, jolloin vaadin itseltäni eri työvaiheiden yhdistämistä. Samalla en nähnyt sitä, että liian moniin asioihin keskittyminen yhtä aikaa vain hankaloittaa ymmärtämistä.

Jotta onnistuisin tarttumaan kaikkein tärkeimpiin tehtäviin heti aamusta motivoituneena ja viivyttelemättä, kysyn itseltäni seuraavat kysymykset kirjoittaen samalla vastaukset paperille:

1) Mitä minä haluan tänään saavuttaa/mitä minun on tänään tehtävä?

2) Millä aikataululla haluan suoriutua tehtävästä?

3) Minkälaisia askeleita minun tulisi ottaa, jotta pääsen tavoitteeseeni? (tässä kohtaa usein auttaa, kun katsoo asioita tulevaisuudesta käsin)

4) Mikä on asian todellinen ydin tässä tilanteessa?

5) Minkälaisia vaihtoehtoja minulla on ratkaisun löytämiseen?

6) Mitkä ovat asian hyvät ja huonot puolet?

7) Mikä on paras vaihtoehto?

8) Mistä tiedän, että olen onnistunut/millä mittaan onnistumistani?

9) Mitä minun tulisi tehdä kaikkein ensimmäisenä?

10) Milloin aloitan?

Usein kaikkiin kysymyksiin ei ole välttämätöntä edes vastata, vaan toimintasuunnitelma syntyy jo kohdassa kolme. Olen kuitenkin huomannut, että motivaationi kasvaa, kun vastaan myös muihin kysymyksiin.

Jos haluat saada lisää vinkkejä tehokkuuden ylläpitämiseen, lue myös tämä postaus.